*

Anne Snellman

Velkaantuminen

Murska-arvio kriisin hoidosta: Kreikka on vajonnut kehitysmaaksi

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on arvioinut murskaavasti Komission tapaa hoitaa Kreikan kriisiä (KL 16.11.). Komission virheet näkyvät kyvyttömyydessä priorisoida eri toimia eikä sopeutusohjelmassa ole ollut laajempaa strategiaa Kreikan pelastamiseksi vaikka sopeutusohjelmien arvo on ollut 368 miljardia. Vaikka pientä kehitystä on näkyvissä, ei näkyvissä ole paluuta normaaliin tilaan. Kreikalla on velkaa yli 300 miljardia euroa, joita se tuskin pystyy maksamaan takaisin.

Sdp ja kokoomus maksavat eurovelan

Kyseinen otsikko on tarpeellinen, koska politikot ja enemistöpäätökset eivät tunne vastuuta. Mehän tiedämme sen, että mistä tämä reipas valtion velkaantuminen suurelta osin johtuu ja on lähtöisin. Ylimielinen hapatus tekee jostakin puolueesta hallituskelvottoman, mutta todella suurista asioista ei kanneta mitään vastuuta.

Suomen 50 miljardin valtionvelan kasvaminen kahdeksassa vuodessa johtuu suuressa määrin sopeutumattomasta eurosta, jonka sdp ja kokoomus enemistöpäätöksillä loivat.

Maailma velkasuossa - puhkeaako kupla?

Sattui silmiini tuore juttu Jyllands-Postenissa maailman velkautumisen tasosta ja kasvusta 2007 finanssikriisin jälkeen. Ohessa tiivistelmä jutusta ja keskeisiä velkaantumislukuja. Kyseessä on siis kokonaisvelka: valtioiden, elinkeinoelämän, finanssisektorin ja yksityishenkilöiden velkataakka vuoden 2016 lopussa  ja velan kasvu 2017 ensimmäisellä neljänneksellä  verrattuna viime vuoden vastaavaan.

Katse isoihin kokonaisuuksiin Oulussa

Monet tahot ovat pelotelleet Oulun karmeasta taloustilanteesta. Erityisesti velkaantumisen on kerrottu olevan kohtuutonta. Todellisuudessa tilanne on isossa mittakaavassa toinen. Oulu ei ole perikadon partaalla.

Oulun kaupunkikonsernin (johon kuuluvat tytäryhtiöt, osakkuusyhtiöt, säätiöt ja kuntayhtymät) nettotulos viime vuodelta oli 53 miljoonaa euroa. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen velka oli samana vuonna 4358 euroa. Vertailukohdiksi kelpaavissa Turussa kyseinen lukema oli 6975 euroa ja Tampereella 5740 euroa.

Koska viimeksi puhuit avoimesti taloudestasi – entä talousvaikeuksista?

Meille suomalaisille on aina ollut kunnia-asia pärjätä omillamme. Myös velkamme olemme halunneet maksaa, maksoimmehan sotakorvauksetkin aikanaan täysimääräisenä takaisin. Maksumoraalimme on tutkitusti maailman huippuluokkaa. Tämä on hieno asia, mutta samalla se on johtanut siihen, että maksuvaikeuksista puhuminen on meille hankalaa. Se hävettää.

Kuntamme Kreikan tiellä

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä oli taannoin huolissaan kuntien lainakannan kasvamisesta, ja piti kuntien luokkoluokitusta liian hyvänä. Käytännössä Penttilä näki kuntien keskinäisen takaustoiminnan riskiksi: kuntien kyky hoitaa lainojaan vaihtelee toki huomattavasti, mutta tämä ei näy lainakustannuksissa käytännössä juurikaan.

Helsingin menokasvun rajoittaminen oli viisas ratkaisu

Helsingin kaupungin tilinpäätös 2016 oli odotettua parempi. Vuosikate (569 miljoonaa euroa) toteutui 300 miljoonaa euroa budjetoitua parempana.

Kasvaako talous vai ei?

Talous on kuulemma kääntynyt nousuun (leikkaukset on peruttu ja kaikki on hyvin). Mutta miten tämä nyt oikein menee? Kasvavatko minun tuloni, jos käyn velaksi ostamassa uuden auton ja asunnon? Ei kai, mutta onko kansantaloudessa kaikki toisin. Eivätkö tulot riipu siitä, mitä saadaan myydyksi? Onko vienti ja vientiteollisuus taas voimaissaan.

Pikavipit - perintäfirmojen onni, kallis lasku veronmaksajille!

Pikavippiyritykset ovat nielaisseet yhteiskuntamme talousvarannosta leijonan osan. Nykyisessä kansantaloudessa työttömät ja muutoin heikossa taloustilanteessa olevat, helposti hakevat hetken lohtua pikarahasta.

Pikarahalla voi myös siirtää maksuhäiriömerkintää, josta hinta on lopulta kalliimpi kuin itse maksuhäiriömerkintä.

Vaikka pientä korkokattoa pikavippiyrittäjille valtion taholta laitettiinkin, ovat pikavipit muuttuneet lainoiksi, joiden korot tuovat yrittäjilleen rahakasta tulevaisuutta.

Kuntatalouden alijäämäkierteelle ei löytynyt kepu-isäntää!

 

Kuusamon kuntatalous saatiin siis PS -voimin kepu-jäljiltä käännettyä alijäämäkierteisestä ylijäämäiseksi peräti koko kuluvan vaalikauden ajaksi. Jos PS -linja olisi mennyt kokonaisuudessaan läpi, olisi kunnallisveroprosenttia voitu alentaa suoralta kädeltä jo Rukan miljoonatuuliverkkojen kustannusten verran.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä